Apuohjelmat

Virustorjunta:

Avast Free Antivirus: Täysimittainen virustorjunta, joka on suunniteltu erityisesti koti- ja ei-kaupalliseen käyttöön.
 
Avast sisältää mm. tehokkaan taustasuojauksen, P2P ja IM (MSN, ICQ jne) -suojan, verkkosuojauksen(matoja ja muita vastaavia vastaan), web-suojauksen(verkkosivujen valvontaa), automaattiset päivitykset, viruskehdon, sekä virusten puhdistustyökalun.


Malwarebytes Anti-Malware: Suorituskykyinen ohjelma haitaohjelmia vastaan. Malwarebytes Anti-Malware osaa tunnistaa, poistaa ja estää haittaohjelmien leiviamisen. Ohjelma tarkkailee jokaista prosessia ja yrittää etsiä haittaohjelmiin sopivia tunnisteita. Tarkoituksena on pystyä estämään haittaohjelmat jo ennen kuin niitä edes käynnistetään.

Hallinta:

EasyCleaner: Pieni ohjelma, joka etsii Windowsin rekisteristä turhia merkintöjä. EasyCleanerilla on myös mahdollista poistaa kaikentyyppiset ei-tärkeät tiedostot esimerkiksi varmuuskopiot ja väliaikaiset-tiedostot. EasyCleanerilla voit myös etsiä duplikaattitiedostoja ja voit katsoa mielenkiintoisia tietoja tietokoneesi tilankäytöstä. Voit myös pitää kurissa tietokoneesi käynnistyessä käynnistyvät ohjelmat, toimimattomat pikakuvakkeet ja lisää/poista sovelluslistan. 


SpeedFan: Ilmainen ohjelma, joka tarkkailee tietokoneesi jännitteitä, tuulettimien nopeuksia ja lämpötiloja.Ohjelma pystyy keräämään myös S.M.A.R.T tietoja niistä kiintolevyistä, jotka tukevat tätä ominaisuutta. SpeedFan:lla on myös mahdollista muuttamaan FSB-nopeuksia sellaisilla emolevyillä, jotka tukevat tätä mahdollisuutta.

Muut:

7-Zip: Hyvin tehokas, ilmainen pakkausohjelma, joka tukee mm. 7z, ZIP, RAR, CAB, GZIP, BZIP2 ja TAR-formaatteja. 

Uusi .7z formaatti pystyy pakkaamaan tiedostoja n. 30-50 prosenttia tehokkaammin kuin perinteinen ZIP-formaatti. 7-Zip suoriutuu hyvin myös perinteisen ZIP-formaatin pakkaamisessa. Ohjelmaa pystyy käyttämään myös komentoriviltä ja siinä on myös FAR manager tuki.

Tietokoneen liitännät

Ulkoiset liitännät:

Mouse (Hiiri): itsestäänselvä (vanha)

Keyboard (Näppäimistö): myös itsestäänselvä (vanha)

PS/2: PS/2-liitin on Mini-DIN-liitin jossa on 6 pinniä. Niitä on käytetty tietokoneen näppäimistön ja hiiren liittiminä, vaikka USB-liitin ja langattomat laitteet ovat vähentäneet liittimen käyttöä.

Liitin on saanut nimensä vuonna 1987 julkaistulta IBM:n PS/2-tietokonemallistolta, jossa se otettiin käyttöön. Liitin korvasi IBM AT:ssa käytetyn isomman näppäimistön DIN-liittimen, joka oli sähköisesti ja protokollaltaan sama. Sen sijaan hiiren liittimenä käytettiin aiemmin RS-232-sarjaporttia, koska PC-koneissa ei ollut erillistä hiiren liitintä.

Liittimien värikoodauksessa vihreä on tarkoitettu hiirelle ja violetti näppäimistölle. (PS: toimii aina)

SPDIF: Yleensä S/PDIF:iä käytetään siirtämään pakkaamatonta PCM-äänivirtaa CD-soittimen ja vahvistimen välillä. Toinen yleinen käyttökohde on DVD-soittimen ja vahvistimen välillä siirrettäessä häviöllisesti pakattua monikanavaista MPEG-2-, Dolby Digital- tai DTS-äänivirtaa. Muita käyttökohteita ovat mm. MiniDisc-soittimet ja tietokoneiden äänikortit.

Coaxial: Eli Koaksiaalikaapeli on siirtolinja, joka siirtää korkeataajuuksista sähkömagneettista kenttää paikasta toiseen. Koaksiaalikaapelin (coaxial cable) nimi tulee sen rakenteesta: se koostuu johtimesta sylinterimäisen ulkojohtimen sisällä. Tutuin käyttökohde koaksiaalikaapelille on television antennijohto. Muita käyttökohteita ovat muun muassaelektroniikka- ja tietoliikennesovellukset.

Optical: ei löydy :(

Serial Port (Sarjaliitin): Näyttöliitännän avulla videotykki, televisio tai näyttö voidaan liittää tietokoneeseen. Näyttöliittimen ulkonäkö ja nastamäärä riippuu siitä, minkä standardin mukainen näytönohjain tietokoneessa on.

Serial ATA Port (Sata liitin): Serial ATA (Serial AT Attachment, myös SATA, S-ATA tai Sarja-ATA) on sarjamuotoinen liitäntä sisäisen tai ulkoisen massamuistilaitteen, joka on yleensä kiintolevy tai optinen asema, kytkemiseksi tietokoneeseen. Serial ATA on jo käytännössä korvannut aiemmin käytetyn IDE-väylän kiintolevyjen liitäntänä.

IEEE 1394 Portti (FireWire): FireWire (IEEE-standardi numero 1394) tai i.Link on tietokoneen ulkoisten oheislaitteiden liitäntästandardi, joka mahdollistaa nopean tiedonsiirron. FireWire on Applen tavaramerkki ja i.Link Sonyn.

USB 2.0 Portit: USB on sarjaväyläarkkitehtuuri oheislaitteiden liittämiseksi tietokoneeseen. 

RJ-45 LAN Portit: Nettikaapelin paikka.

Center/Subwoofer, Rear/Side Speakers: Paikat äänentoisto laitteiden johdoille, harmaa on sivu kaiuttimille, musta bassoille ja keltainen tausta kaiuttimille.

Mikrofoni, Line-In/Out: Pinkki on mikrofonille, vihreä on ääni sisään, sininen ulos.

Wi-fi Antenna In: Sinne se Wi-fi antenni työnnetään.

Sisäiset liitännät:

Prosessorikanta: Eli suoritinkanta on tietokoneen emolevyssä oleva muovinen osa, joka mekaanisesti yhdistää suorittimen tietokoneen emolevyyn. Tämän ansiosta suoritin on helppo asentaa tai vaihtaa.

Emolevyn virtaliitin: Emolevy on tietokoneen keskeinen piirilevy, johon tietokoneen muut osat kiinnitetään, ja jonka avulla muut osat kommunikoivat.Yleensä 24-pinninen virtaliitin, emolevy saa siitä virtansa.

DIMM-muistipaikat: DIMM (lyhenne sanoista Dual In-line Memory Module) on tietokoneissa käytettävä muistimoduuli, jossa väylän leveys on 64 bittiä ja kortin reunaliittimet ovat molemmin puolin piirilevyä.

SATA-liittimet: Serial ATA (Serial AT Attachment, myös SATA, S-ATA tai Sarja-ATA) on sarjamuotoinen liitäntä sisäisen tai ulkoisen massamuistilaitteen, joka on yleensä kiintolevy tai optinen asema, kytkemiseksi tietokoneeseen. Serial ATA on jo käytännössä korvannut aiemmin käytetyn IDE-väylän kiintolevyjen liitäntänä.

IDE-liittimet: IDE (lyhenne sanoista Integrated Drive Electronics) on kiintolevyjen ja optisten asemien liittämiseen tarkoitettu liitäntäväylä, ja jo viimeistään 1990-luvulta aivan viime vuosiin asti yleisin tapa liittää kiintolevy tai optinen asema mikrotietokoneeseen. IDE määrittelee sähköisen liitynnän ja komentoprotokollat joilla tieto saadaan liikkumaan mikrossa IDE-laitteelle talteen tai palauttaa sieltä käyttöä varten. Eri valmistajien laitteet on tarkoitettu käymään hyvin yhteen samaan kaapeliinkin kytkettynä, tosin esimerkiksi IDE:n alkuaikoina kaikki yhdistelmät eivät toimineet.

USB-liittimet: Löytyy ulkoisista liitännöistä.

Patterit: Pattereista saa virtaa. :)

PCI-liittimet: PCI (lyhenne sanoista Peripheral Component Interconnect) on tietokoneväylä, jonka avulla liitetään lisälaitteita tietokoneeseen. Useimmiten PCI-väylä on käytössä PC-tietokoneissa, mutta sitä käytetään myös muissa tietokoneissa.

PCI-Express-liittimet: PCI Express (Peripheral Component Interconnect Express, lyhennettynä PCIe) on suurinopeuksinen tietokoneen standardoitu väylätyyppi, joka on suunniteltu korvaamaan vanhemmat PCI, PCI-X ja AGP -liitäntästandardit. PCIe-liitäntä sisältää useita parannuksia edeltäjiinsä nähden, joita ovat muun muassa suurempi siirtokyky, siirtyminen sarjamuotoiseen tiedonsiirtoon rinnakkaisesta, väylän parempi skaalattavuus, sekä pienempi I/O-pinnien määrä, jonka ansiosta PCIe-liittimillä on pienempi fyysinen tilantarve. PCIe:ssä on myös yksityiskohtaisempi virheiden havaitsemis- ja raportointimekanismi (Advanced Error Reporting (AER)) ja lisäksi sen viimeisimmät versiot tukevatI/O-virtualisointia. PCIe on vähitellen korvannut edeltäjänsä (AGP, PCI ja PCI-X), ja on tämän seurauksena noussut hallitsevaksi väylätyypiksi pöytätietokoneissa.

Lähteet:

Internet.

Tietokoneen peruskomponentit

Peruskomponentit:

Kotelo/kuori

Tämän sisään lyödään emolevy, prosessori, muistit, kiintolevy, jne.


Prosessori

Suorittaa suurimman osan tiedonkäsittelystä, prosessori noutaa käskyt ja tarvittavan tiedon keskusmuistista, suorittaa käskyissä määritetyt toiminnot ja siirtää käsitellyt tiedot takaisin keskusmuistiin.


Emolevy

Emolevyyn kiinnitetään tietokoneen prosessori, muistipiirit, lisäkortit ja kotelon ulkopuoliset oheislaitteet, emolevy ohjaa eri komponenttien toimintaa.


Kiintolevy

Tai kovalevy on tietokoneen pysyvä muisti, johon tallennetut tiedostot säilyvät muistissa virran katkaisemisen jälkeenkin, siksi kiinto/kovalevyä käytetään tiedostojen jokapäiväisessä tallennuksessa.


Levyasema

Useimmissa tietokoneissa on joko Blu-ray asema tai tallentava DVD asema, jolla voi vaikkapa varmuuskopioida tärkeitä tiedostoja DVD levylle.


Käyttömuisti

Käyttömuisti eli RAM on tietokoneen käytön ajan toiminnassa oleva, erityisesti prosessorin käyttämä muistivarasto. Nykyaikaisissa tietokoneissa näyttömuistin määrä on koneen tyypistä ja käyttötarkoituksesta riippuen 4-16 GB. Käyttömuistin muodostaa yksi tai useampi muistimoduli.


Näyttö

Useimmat näytöt ovat ns. nestekidenäyttöjä (LCD-näyttö, Liquid Crystal Display), jossa kuvan tuottaa kahden läpinäkyvän levyn välissä oleva nestekideaine. Yleisimmät kuvakoot vaihtelevat kämmenkoneiden muutaman tuuman kokoisista ruuduista suuriin 24-tuumaisiin pöytänäyttöihin. Myös uudemman television voi helposti yhdistää tietokoneeseen. Uudempien näyttöjen kuvasuhde on lähes poikkeuksetta ns. laajakuva.


Näytönohjain

Näytön tyypistä riippumatta tietokoneesta tulee löytyä näytönohjain, joka mahdollistaa näytön liittämisen tietokoneeseen ja joka ohjaa näyttökuvaa. Näytönohjain löytyy valmiiksi käytännössä kaikkien tietokoneiden emolevyltä, joten ei ole tarvetta hankkia sellaista erikseen, ellet omista pöytäkonetta, jolla haluat pyörittää paljon laskentatehoa vaativaa grafiikkaa kuten pelejä, videoeditointia tai kolmiulotteista mallinnusta.


Jäähdytys

Yleensä tietokoneissa on jonkinlainen jäähdytys laite, joka on yleensä tuuletin, mutta kalliimmissa koneissa voi olla peräti nestejäähdytys.


Liitännät

Virtaliitännät, näyttöliitännät, lähiverkkoliitännät, USB-liitännät, ääniliitännät, langattomien verkkojen liitännät.


Muut

Hiiri, näppäimistö, kaiuttimet

Eri muistityyppejä:

Muistit voidaan luokitella usean eri kriteerin perusteella eri tyyppeihin:

-väli-, keskus- ja massamuisteihin käyttötavan mukaan

-hajasaanti-, suorasaanti ja sarjasaantimuisteihin muistin hakutavan perusteella

-lukumuisteihin (ROM) ja lukimuisteihin (RAM) sen mukaan voidaanko muistiin kirjoittaa vai ei,

-haihtuviin ja haihtumattomiin muisteihin tiedon keston mukaan

-tallennusvälineen (media) perusteella levy-, nauha- tai puolijohdemuisteihin

Massamuistityyppejä:

Massamuisti, on tietokoneen kestomuisti. Se voi olla mekaanista, optista, sähkömagneettista tai puolijohdemuistia. Tavallisesti massamuistina toimii tietokoneen oheislaite, joka yleensä käsitetään kiintolevyksi.

Yleisimmin kotitietokoneissa käytetään IDE-liitännällä varustettuja kiintolevyjä. Erityisesti palvelimissa käytetään paljon myös SCSI-väylään liitettäviä kiintolevyjä.

Lähteet:

Internet..